Guatapé – kaupunkilaisten pakopaikka ”maailman parhaimman maiseman” äärelle

Vaikka Medellínistä löytyykin myös luontoa (josta kerron lisää Medellínin kakkososassa seuraavaksi), on se silti aikamoinen betoniviidakko, josta asukkaiden on välillä pakko päästä pois.

Varsinkin Medellínissä asuvien kaupunkilaisten pakopaikka ja lomakylä on Guatapé – tämä päälle 6000 asukkaan (kun mukaan lasketaan myös ympäröivä maaseutu) kylä, joka viehättävyydellään on alkanut houkutella aina vain lisää myös ulkomaalaisia matkailijoita.

Kun sinne saavuimme Medellínistä kahden tunnin bussimatkan jälkeen, ensimmäinen ajatus oli se, kuinka paljon se muistutti Salentoa (ks. aiempi postaus). Täällä kaikki valkoinen ja pelkistetty on jätetty pohjoismaalaisten bloggaajien koteihin, ja ihastuin heti kylän rönsyilevään, värikkääseen ja omalaatuiseen tyyliin! Tämä kylä on myös valokuvaajan paratiisi!

Guatapén keskustasta. Kylän ihanan värikäs tuktuk-taksi.

Itse bussimatkakin Guatapéhen on melko söpö; matkalle mahtuu toki isoja moottoriteitä, ruuhkia ja karuja tienvarsihökkeleitä, mutta juuri ennen Guatapén kylää alkaa näkyä vehreää maaseutua, banaanipuiden reunustamia huviloita ja kauniita laaksoja. Matka on todella mutkainen, joten pidä penkinreunuksista kiinni!

Colectivo.

Kulkuvälineenä toimii colectivo, minibussi, johon mahtuu noin parikymmentä henkilöä. Hieman enemmänkin, jos bussin sisäänheittäjä antaa lennosta paikkoja heille, jotka suostuvat matkustamaan seisten keskellä käytävää tai istuen pikkubussin rappusilla. Turvallista ja mukavaa, eikö! 😀

Loma on yhtä kuin ikivanhan kiven näkeminen

Guatapé sijaitsee Medellínistä vain noin 80 kilometriä itään, joten tänne pystyimme hyvin tekemään neljän päivän visiitin ennen kuin palaisimme vielä yhdeksi viikoksi suurkaupunkiin. Koska ”slow travelling” on ollut yksi reissun idea, emme tännekään suunnitelleet liikaa tekemistä, vaan päätimme katsastaa ja tehdä muutaman tärpin, joista olimme etukäteen lukeneet.

Meidän Airbnb-asunto Guatapéssa.

Ensimmäinen niistä oli kapuaminen La piedra del Peñol -kivelle, joka on kylän suurin nähtävyys. Tämä kivimuodostelma, joka on kuulemma 70 miljoonaa vuotta vanha, kohoaa yli 200 metrin korkeuteen, ja missä tahansa oletkin ympäröivällä maaseudulla, voit nähdä tämän kiven sinne asti.

Päätimme kävellä kivelle Guatapén kylästä (kivi ei sijaitse itse kylässä vaan muutamien kilometrien päässä viereisessä kylässä), sillä ilma oli niin aurinkoinen. Matkalla meitä yritettiin houkutella paikallisen Tuktuk-taksin kyytiin (Peñolille on muka niiiiiiiin pitkä matka!), mutta pieni happihyppely oli paikallaan. Samalla oli mukava nähdä, että Guatapén kylän värikkyys ylettyy myös kylän ympärille.

Matkalla Peñolille.
Guatapén tuktukit on kaikki koristeltu erilailla.
Kävelyreitti kivelle kulkee yhden sillan kautta.

Kiven juurelle on mahdollista siis saada taksi, jos kävely ei huvita, mutta jos halajat kiven päälle maisemia ihastelemaan, sinun tulee kävellä ylös portaita muiden joukossa. Olimme lukeneet tästä uuvuttavasta kapuamisesta, mutta loppujen lopuksi nämä noin 700 askelmaa eivät olleetkaan niin pahoja. Mutta kiva porrastreeni ja hiki siinä silti tulee!

Missä Laura?
Jaksaa, jaksaa!

Kiven juurella oli kyltti, jossa toivotettiin tervetulleeksi ihailemaan ”maailman parhainta maisemaa”, ja perille päästyämme olimme yhtä mieltä siitä, että maisema oli kyllä mielettömän kaunis! Mutta maailman parasko? Not so much. Mutta kyllä täällä aikaansa viettää ja kylmät juomat juo! Pääsyliput kustantavat tänne 18 000 pesoa eli hieman alle 5 euroa per henkilö, ja esimerkiksi kaksi juomaa (olut ja kokis) maksoivat 16 000 pesoa eli 4,40 euroa yhteensä. Ei miun mielestä paha ollenkaan, sillä kyseessä on kylän suosituin kohde! Terassilla varjossa voit ihastella läheltä lenteleviä kotkia ja muita lintuja.

Kun lähdimme laskeutumaan kiveltä portaita alaspäin, tapahtui muuten hauska sattuma! Saksalainen pariskunta, joihin olimme tutustuneet Salentossa, tuli meitä portaissa vastaan! He olivat viimeistä päivää Kolumbiassa, ja pyysimme heitä kaljalle myöhemmin iltapäivällä. Kävimmekin heidän kanssaan kylällä pyörimässä ja yhdessä baarissa myöhemmin samana päivänä höpöttelemässä muutaman tunnin ennen heidän lähtöään. On muuten ollut hauska huomata, miten samoja tyyppejä tulee matkan varrella uudestaan vastaan yllättävän usein.

Takaisin kylään mentiin kyllä taksilla 🙂

Tekojärvellä uskaltaa Laurakin melomaan!

Seuraavana päivänä menimme kajakoimaan! Vai sanotaanko sitä yleisesti vaan melomiseksi 😀 Kuitenkin, Jukka oli tästä aktiviteetista lukenut, ja vaikka ajatus istumisesta kajakissa pikkuisen reiän sisällä (jonka vuoksi saattaisin jäädä jumiin ja kajakin kääntyessä ylösalaisin järvellä hukkuisin taatusti 😀 ), suostuin silti. Tähän oli kaksi syytä:

  • Guatapéta ympäröivä järvi on tekojärvi, jossa ei ole aaltoja nimeksikään, joten kaatumisen mahdollisuus on häviävän pieni.
  • Mie en halua antaa peloille periksi (poislukien hämikset).
Satamassa, josta lähdimme liikkeelle.

Joten suuntasimme Getaway Colombia -nimisen firman tykö, ja vuokrasimme kahden istuttavan kajakin – olin niin onnellinen, kun kajakki oli avoin ilman niitä ahdistavia pikkuaukkoja. Muutaman tunnin vuokra oli 50 000 pesoa eli vähän alle 14 euroa. Päälle vetäistiin totta kai pelastusliivit, ja työntekijä pukkasi meidät matkaan.

Jaksoimme meloa noin pari tuntia, ja järvellä sai olla kyllä kivasti rauhassa. Muita kajakkeja emme nähneet, ja vain muutaman veneen, jotka välillä toivat kylkeen pieniä aaltoja muuten tyyneen järven pintaan. Näimme myös kylän ”bilelaivan”, josta lattarihitit kantautuivat veden yli todella kovaäänisesti kaukaa myös meidän korviimme saakka, mutta onneksi laiva lipui nopeasti ohi jonnekin kauemmas.

Peñol näkyy horisontissa!

Melominen oli kyllä hauskaa loppujen lopuksi, mutta kokemattoman melojan (miun) käsivoimat alkoivat loppua nopeammin kuin ajattelin. Toisaalta, tällä reissulla on tullut vahvistettuja jalkoja selkeästi enemmän vaellusten muodossa, joten ei ihmekään. Lisäksi unohdin täysin suojata pääni (jotenkin puolipilvisessä säässä en ajatellut asiaa) ja poltin päänahkani. Auts! Tyhmyydestä sakotetaan… :/ Vaikka tästä jäi hyvät muistot (melomisesta, ei siis päänahan polttamisesta 😀 ), siltikään mitään vesiurheilijaa ei miusta taida tulla.

Uusi ruokarakkaus: Patacones!

Koska nyt eletään sadekautta, myös Guatapén sää muistuttaa Medellínin säätä. Jos sataa (ja yleensä syys-marraskuussa kun sataa) niin se alkaa iltapäivällä ja kestää muutaman tunnin. Myös ukkosmyrskyt ovat tavallisia. Tästä syystä kannattaa suunnata kaikkiin aktiviteetteihin aamusta, niin siun ei tarvitse roudata sontikkaa mukana.

Guatapé on nopeasti kierrelty läpi, mutta kylä on niin söpö, että saatat haluta kierrellä siellä useaan otteeseen, ja vaikka istahtaa jätskille keskusaukiolle vain tarkkailemaan menoa.

Kylän miinuspuoli on se, että siellä ei ole kauheasti hyviä ruokapaikkoja. Tai jos on, se on suljettu remontin vuoksi (hitsit, ei päästy testaamaan suosittua vohvelipaikkaa!) tai sitä ei olekaan enää olemassa 😀 Ravintoloita taitaa siis avautua ja sulkeutua aika nopeasti. Täytyy siis vain ottaa riski ja mennä syömään sinne, mikä sattuu olemaan auki.

Meille kävi todella hyvä säkä, kun satuimme menemään vain yhteen random-raflaan melonnan päätteeksi, ja tämä ravintola yllätti iloisesti! Miun kala oli todella maukasta ja edukasta, ja ihastuin täällä kolumbialaiseen Pataconesiin. Patacones on muussattua ja uppopaistettua keittobanaania – ne muotoillaan yleensä ympyränmuotoisiksi lätyiksi ja tarjoillaan aterian lisukkeena.

Yksi vaihtoehto on myös napata iltapalat katukärrystä, jossa uppopaistetaan tilauksesta empanadoja, buñueloksia ja churroja – nämä kolumbialaiset suolaiset ja makeat leivonnaiset ovat todella edukkaita, mutta myös erittäin rasvaisia, joten saattaa olla fiksua jättää niitä välillä välistä. Toisaalta, niiden syöminenhän on vain paikalliseen ruokakulttuuriin tutustumista. Näin ainakin mie oon vakuutellut itselleni vetäen samalla vatsaa sisään 😀

Suunnittele Guatapésta ainakin yhden yön juttu

Jos reissusi tänne suuntaan on pikainen, Medellínistä voi tehdä Guatapéhen myös päiväretken (niin kuin esimerkiksi tämä saksalainen pariskunta teki). Busseja lähtee useita päivässä, ja lippuja ei tarvitse buukata etukäteen. Myös Guatapéssakin voi vain astella bussiasemalle ja ostaa liput seuraavaksi lähtevään bussiin takaisin Medellíniin.

Päivävisiitissä miinuspuolena on kuitenkin se, että suuria joukkoja matkailijoita saapuu esimerkiksi La piedra del Peñol -kivelle samaan aikaan, joten ruuhkaa on odotettavissa. Samalla bussilla he sitten saapuvat myös Guatapén kylään samaan aikaan, ja rauhaa ei ole nimeksikään. Jos aikataulu vain mitenkään antaa myöten, niin kannattaa siis jäädä vähintään yhdeksi yöksi, ja tehdä esimerkiksi retki kivelle aikaisemmin aamulla. Yksi vinkki, mitä myös myö noudatettiin, on se, että vierailee Guatapéssa viikolla. Näin ihmisiä on vähemmän viikonloppuun verrattuna, ja majoitustakin voi saada halvemmalla. Ainakin meidän ihan keskustassa oleva Airbnb-asunto oli tosi jees (omalla keittiöllä), ja hintakin oli vain noin 18 euroa/yö.

Guatapéssa on ulkona keskustassa koirien yleinen ruokakippo.
Iltaisin keskusaukion kirkko valaistaan erivärisillä valoilla.

Kolme yötä Guatapéssa riitti meille hyvin, ja sitten taas takaisin Medellíniin! Viimeinen viikko Medellínissä menisi toisella puolen kaupunkia kuin viimeksi. Olimme varanneet oman asunnon Laureles-nimisestä kaupunginosasta, jonka pitäisi olla hieman muutakin kuin Pobladon kuplaa. Oma asunto kuulosti hostelliviikkojen jälkeen todella hyvältä! Millainen oli Laureles, millainen oli kuuluisa Comuna 13 – 90-luvun alussa ”maailman vaarallisin naapurusto?” Medellín, osa 2 siis seuraavaksi!

Päänahasta ihoa rapsutellen,
Lappu

2 vastausta artikkeliin “Guatapé – kaupunkilaisten pakopaikka ”maailman parhaimman maiseman” äärelle

  1. Kiitos todella hyvästä blogista! Mahtavaa tarinan kerrontaa ja upeita kuvia. Kyllä tässä itselläkin matkakuume herää 🙂

    Ps. Kuukausi jo edellisestä päivityksestä!

    Liked by 1 henkilö

  2. Moikka! Ja kiitos ihanasta kommentista ja palautteesta! Kääks, tiiän, kauhean pitkä aika mennyt edellisestä postauksesta mutta lupaan, että seuraava on tulossa pian! 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s