Isla de la Plata oli pelkojen arvoinen – budjettiversio Galápagossaarista mykistää

Ihan ensimmäiseksi on pakko avata hieman haavoja. On kaksi kohdetta, joita mietimme jo Suomessa, että pitäisikö ne nähdä ja miten se olisi mahdollista: Patagonian alue Argentiinassa ja Galápagossaaret Ecuadorissa.

Kumpikaan ei toteutunut.

Patagonian hylkäsimme jo suunnitteluvaiheessa, sillä tarkoituksena oli lähteä ensimmäisestä kohteesta Buenos Airesista pohjoiseen päin, joten koukkaus todella kauas etelään Patagoniaan olisi tullut liian kalliiksi, ja siinä vaiheessa mietimme myös aikarajoitteita.

Vaikkei Patagoniaan päästy, Saltan maakunnassa Argentiinassa saimme nähdä jotain uskomatonta.

Galápagossaaret tulivat ajankohtaisiksi Perun Limassa pitäessämme taas yhden suunnittelupäivän. Luimme blogeja, artikkeleita ja vaikka mitä, ja vaikka kuinka pyörittelimme asiaa, tulimme tulokseen, että tämäkin visiitti tulisi aivan liian kalliiksi. Yksi blogi antoi toivoa, että reissun saarille voisi tehdä edukkaasti, mutta siltikin olisi pitänyt pulittaa 9 päivän vierailusta noin 1500 euroa. Yleensä tuon mittainen vierailu maksaa jopa 20002500 euroa. Ja nämä hinnat ovat siis per henkilö. Tarkkaa hintaa noille on mahdotonta sanoa, sillä on olemassa niin paljon erilaisia paketteja, mutta tuossa olivat löytämämme hinnat suuntaa antavasti.

Jos olisi vetänyt oikein tiukille, reissun olisi saattanut voida ehkä tehdä, mutta sitten aloimme miettimään. Nämä saaret ovat niin huikeat, että haluammeko vetää reissun niin tiukalla budjetilla, ettemme todennäköisesti voisi kaikille päiväretkille osallistua? Nämä saaret ansaitsevat sen, että siulla on kunnolla säästöjä niihin varattuna, jotta voit tämän ”Once in a lifetime” -kokemuksen kokea kerralla kunnolla.

Jos reissurahaa voisikin poimia maasta kuten kiviä…

Lisäksi tuossa vaiheessa Perun retkien jälkeen ajatus taas sellaisista ryhmämatkoista sai ihon kananlihalle – olisiko nyt energiaakaan mennä innokkaasti oppaan perässä? Ei oikein. Jukka myös sanoi, että tuonne saarille tarvitsisi sellaisen kameran ja zoomin, joita hänellä ei nyt ollut mukana ja ymmärrettävästi ketuttaisi, jos ei voisi saaren eläimistöä kunnolla kuvata. Siksi päätimme, että matkustaisimme noille saarille sitten, kun niille voisi antaa kaikkensa 🙂

Päätöksemme sai viimeisen sinetin, kun kaverimme Christina oli käynyt Galápagossaarilla juuri ennen kuin näimme Montañitassa, ja hän kertoi meille, että siellä oli satanut ja merenkäynti oli ollut suht kovaa. Nyt siellä on siis low season menossa, eivätkä puitteet uimiselle ja snorklaukselle ole ideaaliset. Tämän kuultuani minnuu ei enää harmittanut suunnitelmien muuttuminen.

Machalillan kansallispuisto oli hieman erikoinen kokemus

Puerto Lopezin kylä sijaitsee Ecuadorin rannikolla noin tunnin bussimatkan päässä Montañitasta pohjoiseen. Kylä on aika ruma, väritön ja varsinkin näin low seasonilla pilvinen ja harmaa. Myö tultiin tänne kahden asian perässä: Machalillan kansallispuisto ja Isla de la Plata -saari. Siksi varasimme tänne vain muutaman päivän aikaa.

Puerto Lopez.
Puerto Lopezin rantaraittia. Biitsi oli kyllä siisti.

Machalillan kansallispuisto oli aika erikoinen kokemus. Taksilla huristelimme puiston portille, jossa ilmoittaudutaan vartijalle (muista ottaa passi mukaan!), ja hän antaa ohjeet jatkoon. Halutessasi voit mennä suoraan ”Ecuadorin kauniimmalle rannalle” Playa Los Frailesille tai sitten tehdä niin kuin myö ja moni muu eli tehdä muutaman tunnin päivävaelluksen ja käydä tsekkaamassa kansallispuiston kaksi pienempää rantaa ennen kuin lopuksi saavut Playa Los Frailesille.

Käännyimme totta kai heti ensimmäisestä risteyksestä väärälle polulle 😀 Onneksi tajusimme kääntyä ajoissa takaisin ja oikea polku löytyi. Kansallispuistosta tekee erikoisen sen kasvillisuus, joka on niin kuiva ja karu, että se muistuttaa jotain maailmanlopun jälkeistä autiomaata.

Joskus sitä eksyy! 😀
Näköalapaikalta.
Näkymä merelle.

Kaksi rantaa ennen Los Frailesia, Playa Prieta ja Playa Turtuga, olivat täysin autioita, joten saimme käyskennellä siellä kahdestaan. Vartija oli muistuttanut meitä, ettei täällä saisi uida kovien virtausten vuoksi – merenkäynnin nähdessäni mietin, kuka hullu uisi täällä vaikka saisi!

Playa Prieta.
Playa Turtuga.

Los Frailes -biitsi oli ihan kaunis, mutta uskon, että sen kauneus tulee esille kauniilla säällä. Nyt pilvisenä päivänä siellä oli vain muutama muu meidän lisäksi, ja vaikka siellä sai uida, vain muutama oli vedessä. Ei tämä ranta kuitenkaan esimerkiksi Kaakkois-Aasian tai Karibian rannoille pärjää.

Playa Los Frailes.

Nyt vasta muistin, että pelottaa!

Isla de la Platan reissun varasimme meidän Airbnb:n isännän kautta. Koko päivän reissu kustansi 48 dollaria per henkilö, ja siihen sisältyi kaikki matkoineen, eväineen ja snorklausvarusteineen.

Puerto Lopezin AirBnb-majoitus, meidän huone näkyykin kuvassa yläoikealla.

Aamulla meidät haettiin mototaksilla satamaan, jossa odotimme noin 10 henkilön porukan kanssa venettämme. Matkan kesto Isla de la Plata -saarelle on Puerto Lopezin satamasta noin tunti ja 20 minuuttia suuntaansa. Meno- ja paluumatkalla näkisimme myös valaita! Syys-lokakuussa Ecuadorin rannikolla on täydellinen aika ryhävalaiden bongailuun.

Puerto Lopezin satama.

Vasta kun veneemme lähti liikenteeseen, muistin, kuinka paljon nämä venereissut minnuu jännittää ja ahdistaa. Miulla on pienoinen vesikammo, ja tarkoitan siis merta ja järviä ja niissä uimista, snorklausta ja niin edelleen. Näinhän ei ole aina ollut. Mie asuin Maltalla 4,5 vuotta päälle parikymppisenä, ja tuo saarivaltio on kuuluisa snorklaus- ja sukellusmestoistaan. Saarta ympäröivässä Välimeressä tuli uitua tosi paljon. Meidän firmalla ja muutenkin vapaa-ajalla oli vene- ja katamaraanireissuja tuon tuosta ja muutenkin uiminen oli ihan perusjuttuja.

Yhtenä päivänä olin uimassa tutussa paikassa, jossa olin uinut ja kalliolta hyppinyt mereen jo pari vuotta, ja tuona kertana aallot olivatkin korkeammat ja merenkäynti kovempaa. Päivän uimisen (toisessa paikassa) jälkeen miun voimat olivat jo vähissä, ja kun hyppäsin veteen ja aloin uimaan, tajusin, etten jaksakaan enää siinä aallokossa. En päässyt eteenpäin, aloin väsyä, jalat eivät liikkuneet enää ja aloin hätääntyä. Aloin hörppimään vettä liikaa kun aallot olivat sen verran korkeat. Näin toisella puolella kallioilla muutaman tyypin ja meinasin huutaa jo apua, kunnes kyllä, tyhmä pidättyvä suomalainen sisälläni ajatteli, että miten noloa (just joo) ja päätin vaan räpiköidä jollain tavalla kallion luona olevien tikkaiden luokse. Pääsin sinne lopulta ja ylös – ja istuin kauan paikoillani henkeäni haukkoen ja yrittäen koota itteni. Tämän kokemuksen jälkeen minnuu on pelottanut kaikki mereen liittyvät jutut.

Samoilla paikoilla valaita bongailemassa oli meidän lisäksi muutama muu vene.

Siksi veneessä istuminen korkeiden aaltojen lyödessä vasten miun mielestä liian pientä venettä alkoi ahdistamaan ja pelottamaan. Niin paljon, että aukasin miun vaelluskenkien nauhat siltä varalta, jos joutuisin veden varaan ja painavat kengät pitäisi saada nopeasti pois jalasta. Kaikkea sitä 😀

Kun räpylät ”on kastettu maalipurkkiin”

Pääsimme kuitenkin onnellisesti perille saarelle ja matkalla näimme tosiaan valaita! Miten upeita ne ovatkaan! Mutta eniten olin innoissani, kun näin veneestä ihan muutaman kymmenen sentin päästä merikilpikonnia! Ne sekä joukko pelikaaneja käyskentelivät rannan tuntumassa olevien kalastusveneiden luona. Aika ajoin paikalliset kalastajat heittivät pelikaaneille kalaisia makupaloja, ja oli niin hassua nähdä kun linnut koppasivat ne ensin nokkansa alaosassa olevaan ”pussiin” ennen nielaisua 😀

Kolmen valaan parvi.
Siinä yksi kuva merikilpikonnasta! Niitä oli aika hankala saada kuviin 😀
Pelikaaneja! Mikä tilannekuva!

Saarella teimme muutaman tunnin mittaisen vaelluksen, ja JES, reitillä saimme nähdä ihan lähietäisyydeltä Blue-footed booby -nimisiä lintuja eli näitä siniräpyläisiä ihanuuksia, joista mainitsin jo aiemmin! 🙂 Saarelle ei saa tulla ilman opasta, mikä on hyvä, sillä tällöin homma pysyy hanskassa niin, etteivät tyhmät turistit ole menneet lintuja häiritsemään, ja näin ne eivät ole alkaneet pelkäämään ihmisiä. Ne ovat todella tottuneita vierailijoihin, ja saimme nähdä jopa kuinka emot pitivät huolta vastasyntyneistä pienokaisista ja kuinka uusia tulokkaita haudottiin.

Blue-footed boobies! ❤
Siinä myös pienokainen.
Nämä ovat noin 8-9 kuukauden ikäisiä ja he alkavat saada jo sulkapeitettä.

Nyt on siis niiden pesimäaika, ja näitä lintuja oli täällä mielettömän paljon! Ne ovat NIIN söpöjä – vähän hölmöläisen näköisiä tosin, kun niillä on sellainen vähän hölmistyneen näköinen tuijotus 😀 Näitä lintuja voi bongata Isla de la Platan lisäksi vain Galápagossaarilla. Isla de la Platan eläimistön vuoksi sanotaankin, että se on Galápagossaarien budjettiversio.

Vasemmalla koiras, oikealla naaras. Ne on helppo erottaa räpylöiden eri sinisen sävyistä sekä silmien pupillien koosta.

Linnunpaskaa vai merirosvon aarre?

Isla de la Plata tarkoittaa ”hopeaista saarta” ja sen nimestä on oppaan mukaan kaksi teoriaa. On sanottu, että merirosvo, jonka nimeä en enää muista, on piilottanut aarteensa saarelle. Koska aarretta ei ole ikinä löydetty, ja koska se kuulostaa liikaa iltasadulta, toinen teoria kuulostaa uskottavammalta:

Saari on saanut nimensä linnunpaskasta, jota on PALJON, ja jonka ”ansiosta” saari saattaa kuulemma hohtaa hopeaisena iltaisin/öisin kirkkaan tähtitaivaan alla.

Ennen paluuta takaisin Puerto Lopeziin pysähdyimme veneellä vielä toiseen paikkaan Isla de la Platalla, ja saimme snorklailla puolen tunnin ajan. Jukka oli tästä innoissaan, ja miekin toki kävin ehkä noin 15 minuuttia katselemassa värikkäitä kaloja 🙂 Tässä paikassa aallot eivät onneksi olleet korkeat.

Snorklailu- ja evästauko.

Paluumatkalla näimme vielä muutamia valaita, mutta aallot olivat nyt myös Jukan mielestä sen verran korkeita, että odotin vain kuumeisesti, että jalkojeni alla olisi jo tukevaa maata. Vaikka saari oli melko karu, niin pelikaanien, kilpikonnien, boobiesien ja valaiden näkeminen oli niin siistiä! Sain myös hyvää harjoitusta pelkojen voittamiseen ja itseni rauhoittelemiseen.

Suunnitelmat heitettiin nurkkaan: Quito pikakelauksella ja sitten Kolumbiaan!

Puerto Lopezista otimme bussin Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon. Vielä oli siis kärsittävä noin 12 tunnin bussimatkasta täälläkin 😀 Quitossa asustelimme yhden paikallisen artistin luona – tämä AirBnb oli ehdottomasti yksi reissun omaperäisimmistä! Aaronin talo oli täynnä hänen omatekemäänsä taidetta, ja hän piti siinä myös galleriaansa/myymäläänsä.

Quiton AirBnb.

Quitossa emme käyneet kauempana, vaan kiertelimme keskustassa olevaa Centro Historicoa, missä myös tämä Airbnb-asuntomme sijaitsi. Myös Quitossa, niin kuin esimerkiksi Bolivian La Pazissakin, lähiöitä nousee kaupunkia ympäröiville kukkuloille/vuorille, ja ne rakennukset kalpenevat kauniin keskustan rinnalla.

Quiton Centro Historico.

Quitossa aloimme olla todella väsyneitä. Ehkä se johtui pitkästä bussimatkasta, ehkä siitä, että nyt alkaa olla jo reissua sen verran takana, että ei vain jaksa porhaltaa, mutta meidän oli pakko pysähtyä. Pysähdyimme miettimään, mitä nyt oikeasti halusimme tehdä. Alkuperäinen suunnitelma oli vielä vaeltaa Ecuadorissa ja käydä katsomassa muutama muu paikka Quiton lähellä.

Basílica del Voto Nacional.

Kun useamman päivän vaellus vuoristossa tuli puheeksi, Jukan kanssa katsoimme toisiamme ja molemmat myönsivät melkein yhdestä suusta, ettei nyt huvittanut ollenkaan. Olimme vain vähän aikaa sitten vaeltaneet kuukauden sisällä noin 200 kilometriä vuoristossa, ja nyt ei vain olisi paukkuja. Lisäksi sääennuste ukkosmyrskyineen ei houkuttanut.

Kun taas mietimme Kolumbiaan siirtymistä, molemmat olivat jo täysin eri fiiliksellä. Siksi päätimme heittää nurkkaan ”Mitä pitäisi (muka) tehdä” -ajatukset ja buukkasimme lennot Kolumbian Pereiraan. Seuraava postaus onkin täynnä kahvia ja maailman korkeimpia palmuja!

Reissun viimeinen maa ja viimeinen vieras valuutta edessä!
Lappu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s