Lämpö vetää itään – Santa Cruz ja Samaipata tarjoilevat erilaista Boliviaa

Scroll down to content

Aloimme suunnittelemaan Bolivian etappia vasta muutama viikko ennen maahan saapumista. Vaikka meille oli jo aiemmin itsestään selvää, että esimerkiksi Salar de Uyuni ja La Paz olisivat reitillämme, loput Bolivian kohteista olivat vielä mysteereitä. Mitä kaikkea Boliviassa edes on? 😀 Mitä maan itäosissa on?

Bolivian länsiosat, La Paz ja kuuluisa Titicaca-järvi, vetävät porukkaa puoleensa ja yleensä maan itäosa jää näkemättä, varsinkin jos aikaa ei ole hukattavaksi. Ymmärtäähän tämän, ei siinä, lännessä sijaitsevat ne kuuluisimmat kohteet. Mutta koska meillä oli aikaa, päätimme, että piipahtaisimme idässä – varsinkin, kun olimme lukeneet hyvää Samaipatasta, jossa saisi maistiaisen Amazonin valuma-alueen vehreydestä. Lisäksi idässä kohteet ovat lähempänä merenpintaa, joten ilmastokin on lämpimämpi.

Mitä tapahtuu Sucren jälkeen? 🙂

Sucren jälkeen meidän oli tarkoitus viettää juhannus Samaipatassa. Jukka oli löytänyt hurmaavan Landhousen, jossa olisi sauna! Lähetimme innoissamme sinne viestiä ja saimmekin vastauksen, josta käsitimme, että huone olisi meille varattu. Koska viestintä oli kuitenkin hieman epäselvää, seuraavana päivänä laitoimme vielä uuden sähköpostin, jossa varmistimme asiaa. Hyvä, että laitoimme, koska paluuviesti olikin toisenlainen: Sorry, eipä onnistukaan. Jaahas. Pitäisi muuttaa suunnitelmia. Pitääkö meidän sittenkin mennä Santa Cruziin?

Bolivian bisneskeskittymä muistuttaa jenkkikaupunkeja

Santa Cruz, koko nimeltään Santa Cruz de la Sierra, on maan itäosissa sijaitseva kaupunki, joka on itse asiassa asukasluvultaan Bolivian suurin kaupunki. Santa Cruz on yksi maailman nopeiten kasvavimmista kaupungeista ja nauttii suurimmasta osasta Bolivian vastaanottamasta ulkomaalaisten sijoituksista – tämän vuoksi kaupungista on tullut maan tärkein bisneskeskittymä.

Santa Cruzin kaupunkinäkymää parvekkeeltamme.

Koska meitä molempia kiinnostaa luonto enemmän kuin yritysten hienojen aulojen ihailu, ajatus Santa Cruzista kohteena oli hieman ristiriitainen; olisi hauska nähdä näin erilaista Boliviaa mutta olisiko visiitti sen arvoista? Ratkaisu oli helppo, kun Samaipatan portit eivät juhannuksena auenneet – Jukka löysi naurettavan halvat lennot Sucresta Santa Cruziin, ja koska Santa Cruzista pääsisi Samaipataan minibussilla kolmessa tunnissa, päätimme tehdä mutkan ja käydä Santa Cruzissa juhannusta viettämässä ennen Samaipataan suuntaamista.

Lento kesti vain 40 minuuttia! Bussi olisi vienyt 13 tuntia, sillä reitti olisi ollut yksi Bolivian huonoimmista. Kyseessä ei suinkaan olisi ollut asfalttitie vaan hiekkainen ja kuoppainen kauhistus – puhumattakaan siitä, ettei Bolivian busseissa yleensä ole vessaa.

Santa Cruz on vain 400 metriä merenpinnan yläpuolella, joten täällä oli helppo hengittää! 🙂

Kun saavuimme Santa Cruziin, saimme katsella kaupunkia suht pitkään taksin ikkunoiden takaa, sillä taksikuski oli täysin hämmentynyt asuntomme osoitteesta ja teki pari harhakoukkausta. Kaupunki vaikutti täysin erilaiselta – Jukkakin kommentoi, että ihan kuin olisimme tulleet eri maahan! Paljon ostoskeskuksia, Starbuckseja, jättimarketteja, ihan kuin jenkeissä. Korkeita kerrostaloja, autoja joka puolella. Hienoja sellaisia. Miltä asuntomme näyttäisi?

Hulppea kerrostalo täynnä tyhjiä asuntoja

Asunto oli korkeassa kerrostalossa, jonka aulassa oli vartija 24/7. Talossa olisi asukkaiden käytössä elokuvahuoneita, kuntosali, biljardihuone, sauna ja katolla uima-allas! Katolla oli myös grillit ja jääkaapit ja kalusteet oleskeluun. Itse huoneemmekin oli sisustettu huolella – vaikkakin ehkä omaan makuun hieman liian kornisti – mutta se oli moderni, siisti ja siellä oli iso telkkari ja parveke!

Täällä olisi tilaa grillata!
Santa Cruzin yksiöstämme.

Olimme miettineet, vastaisivatko kuvat todellisuutta, mutta kyllä! Talo oli niin hulppea, ettemme halunneet poistua sieltä! Ja miksi pitäisikään? Kävimme juhannukseksi ostamassa olutta ja viiniä sekä ruokatarpeita ja linnoittauduimme talon syövereihin.

Talon katolla uima-altaalla ei ollut meidän lisäksi kuin vain muutama ihminen ja oma rauha oli taattu. Yhtenä päivänä talon katolla grillien luona oli paikallisilla jotkut omat bileet musiikkineen, mutta se ei yhtään haitannut, sillä alue oli sen verran suuri. Katolta näkyi alas muiden asuntojen parvekkeille ja todella moni asunnoista oli selkeästi tyhjillään. Talossa kävellessäkin huomasi, että siellä oli todella hiljaista. Liekö asunnot ovat kuitenkin liian kalliita tällaisessa talossa paikallisille, eivätkä ne sittenkään ole menneet kaupaksi? Kuka tietää. En kehdannut kysyä isännältämme 😀

Juhannusaattona saunoimme mitä omituisimmassa saunassa 😀 Se laitettiin päälle huoneen ulkopuolelta ja itse saunassa oli kyllä kiuas muutamine kivineen, mutta ei kiulua ja kauhaa, jotta vettä olisi voinut heittää. Koska ”Fuck the police”, otimme vesipullon mukaan ja heittelimme vettä kivien päälle, jotta saimme huoneeseen edes hieman höyryä ja kosteutta. Pitihän siellä tovi istua, mutta hiki onneksi tuli! Seinät olivat myös kaikki lasia ja näkymät sekä sisälle että ulos. Suomalaisittain nakusaunomista ei siis voinut oikein harrastaa, ellei halunnut antaa paikallisille traumoja suomalaisesta kulttuurista 😀 Voitte arvata, ettei tosiaan kukaan muu tuona iltana saunonut meidän lisäksi ja se näytti muutenkin aika koskemattomalta.

Bolivialaisen kerrostalon sauna!

Sekä juhannusaattona että -päivänä otimme kaiken hyödyn irti altaalla makoilusta ja uimisesta ja välillä miulle tuli jopa huono omatunto – saako budjettimatkailija nautiskella tällä tavalla? No, saa – majoituksen hinta oli vain 26 euroa / yö! Oli ihanaa, kun ei ollut paineita juosta joka paikkaan. Juhannuspäivän iltana päätimme lähteä ulos syömään ja vähän katsomaan kaupunkia, ja sen reissun myötä huono omatunto asunnolla hengailusta viimeistään katosi taivaan tuuliin. Kaupungilla ei ollut oikein meille mitään annettavaa. Paitsi kuin vatsahumputus sen ravintolan ruoasta – olisi ehkä pitänyt vilkaista TripAdvisoria. Onneksi ei mitään vakavaa humputusta kuitenkaan, sillä pääsimme matkaan kohti Samaipataa seuraavana päivänä.

St. Lawrencen katedraali Santa Cruzin keskustassa.

Samaipatassa kannattaa varata tekemistä joka päivälle

Santa Cruzista Samaipataan pääsee kolmessa tunnissa minibusseilla, joita lähtee mm. Avenida Omar Chavez Ortiz -nimiseltä kadulta; kadunkulmauksessa tulee näitä minibusseja vastaan, joista voit kysyä, mahtuuko mukaan. Todennäköisesti käy myös niin, ettet ehdi kysyäkään, kun kyytiä joku tulee sinulle jo tarjoamaan. Minibussit eivät kuitenkaan lähde kuin vasta sitten, kun tarpeeksi porukkaa on kyydissä – myö odoteltiin onneksi vain noin puoli tuntia ennen kuin tarvittavat neljä henkilöä olivat kyydissä.

Samaipata on suosittu lomailukohde myös paikallisten keskuudessa. Kylä sijaitsee vain noin 1600-1800 metriä merenpinnan yläpuolella joten lämpötila on miellyttävä ja täällä Andien esivuoristossa on paljon luontokohteita, muun muassa Amborón kansallispuisto on ihan vieressä. Tämä vain päälle 4000 asukkaan kylä on tunnettu siitä, että siellä asuu vakituisesti noin 25 eri kansallisuutta. Löydät selkeästi eurooppalaisten pitämiä kahviloita, arabialaistaustaisen miehen perustaman burgeribaarin ja meidänkin Airbnb-emäntä oli kanadalainen – Santa Cruzin jälkeen tämäkään paikka ei heti huokunut perinteistä Boliviaa.

Cafe Tango.
Arepa ja kasvishöystö.
La Cocinassa on parhaat burgerit – kenties koko Boliviassa!

Kun saavuimme hurmaavaan Casa Lynda -majoitukseemme, josta oli vain muutaman minuutin kävelymatka kylän keskustaan, selvisi, miksi emme saaneet juhannukseksi majapaikkaa täältä. Majatalon emäntä, Lynda, kertoi, että kaikki majapaikat olivat ääriään myöten täynnä – porukkaa kävi kuulemma jopa koputtelemassa ovilla ja meinasivat nukkua ulkona – sillä juhannusviikonloppuna Samaipatassakin juhlittiin. Täällä ei tosin juhlittu keskikesää vaan talven ensimmäistä päivää.

Casa Lyndan sisäpihalta.

Samaipata on söpö pieni kylä, mutta nopeasti kävi selväksi, ettei itse kylässä ole paljoa tekemistä. Buukkaa siis itsellesi vaelluksia, päiväretkiä jne jokaiselle päivälle, ELLEI siis suunnitelmanasi ole vain levyttää riippumatossa. Sekin toki on ok. Myö oltiin kuitenkin levytetty jo Santa Cruzissa, joten oli halukkuutta taas aktivoitua ja liikkua – myönnän, että kuntosalia emme Santa Cruzin talossa hyödyntäneet 😛

Samaipatan rauhalliset kadut ❤

Kolmen ekosysteemin Amboró-kansallispuisto

Samaipatan kylässä on paljon matkatoimistoja, joihin kannattaa kävellä suoraan ja kysellä retkien ja vaelluksien hintoja; yleensä kaikissa hinta on aina alhaisempi, mitä enemmän porukkaa tulee mukaan. Joskus käy niin, että he joutuvat myymään eioota, sillä ryhmää ei ole kasassa – ellet halua maksaa yksityisretkestä.

Samaipatassa vaelluksilla tulee olla opas mukana.

Meidän ensimmäisen päivän vaellus oli retki Amborón kansallispuistoon. Täältä luonnonsuojelukohteesta löytyy kolme eri ekosysteemiä: Andien vuoristoa, Gran Chacon (tasankoalue Etelä-Amerikassa) pohjoinen osa ja Amazonin valuma-alue. Olimme tästä innoissamme, sillä olimme kuukausia viettäneet karuissa ja kuivissa vuoristomaisemissa, joten viidakkomainen vehreys oli erittäin tervetullutta!

Amboró.

Päivävaellus oli hyvää liikuntaa ja meidän ryhmässä oli vain viisi henkilöä oppaan lisäksi, ja oli hauska tutustua enemmänkin joukon itävaltalaiseen naiseen, joka oli miehensä kanssa jopa kahden vuoden reissulla! (Alkaa meidän 9 kuukautta vaikuttaa pikku rykäisyltä, eikö vain! 😀 ) Muutoin sanoisin, että vaellus ei ollut niin upea kuin toivoin, vaikka näköalapaikka olikin hieno.

Las Cuevas -vesiputousten kauneus antaa ötökänpuremat anteeksi

Toisena päivänä kävimme Las Cuevas -nimisillä vesiputouksilla, jotka ovat kuulemma Samaipatalaisten viikonloppukohde. Sisäänpääsy on 20 bolivianosta per henkilö eli 2,60 euroa, ja sinun pitää ottaa sinne taksi. Meno-paluu niin, että kuski odottaa sinua parkkipaikalla kaksi tuntia, kustantaa 100 bolivianosta eli hieman alle 13 euroa.

Lynda-emännän aamupalalla jaksaa! Settiin kuului aina myös ihanaa leipää hilloilla 😛
Matkalla vesiputouksille.

Nämä vesiputoukset, joita on alueella yhteensä kolme kappaletta, tarjoavat uintimahdollisuuden, tosin vesi oli ainakin tähän aikaan vuodesta todella matalalla. Suht kuuman keskipäivän auringon alla vesi kuitenkin virkistää mukavasti.

Myös se virkistää, kun hyppelet paikallasi yrittäen läiskiä joitain hiekkamäkäräisiä, jotka iskevät ahnaasti kimppuusi. Muista siis hyttyskarkote! Meitä se ei tosin auttanut, sillä kun palasimme hostellille, molempien sääriä ja miun reisiä koristivat kymmenet veriset pistot. Nämä eivät taida olla ihan perushyttysiä, sillä ne ihan haukkasivat palan mukanaan ja jättivät jälkeensä veriset pisteet, joiden ympärys alkoi vaalentua. Mutta ei hätää, vielä tänäkään päivänä ei ole tullut muita oireita, joten joko rokotukset ovat toimineet tai sitten otukset olivat vaarattomia.

Pelkästään tämän vaelluksen takia kannattaa tulla Samaipataan: The elbow of the Andes

Meidän viimeisenä päivänä oli vuorossa The elbow of the Andes -vaellus, joka vaelluspäivän aamuna osoittautui yksityisretkeksi; yksi matkalainen oli jäänyt jumiin Santa Cruziin eikä päässyt paikalle. Meitä oli siis myö ja opas – tätä vaellusta ei edes saisi tehdä ilman opasta.

Kun hyppäsimme jeeppiin, selvisi miksi. Jo vaellusreitin aloituspaikalle pääseminen vaati tehokkaan kulkupelin, joka ei sekään varmasti sadekaudella tätä reittiä voisi ajaa. Ylös ylös pitkin kuoppaisia ja savisia teitä ja kun pääsimme aloittamaan vaelluksen, seisoimme kolmistaan vehreiden vuorien juurilla ja missään ei näkynyt ketään muita. Vaellusreitin nimi tulee kuulemma siitä, että Andien vuoristojono tekee tässä kohdassa käännöksen pohjoisesta etelään päin – tämän taitekohdan muoto on kuin kyynärpää.

Vaelluksen aloituspaikalta.
Oppaamme tekee tämän vaelluksen kuulemma neljä kertaa viikossa!

Opas oli mukava ja kertoili meille paikallisesta eläimistöstä ja kasvillisuudesta, ja että näillä main itse Che Guevara oli kulkenut. Vaellus kesti noin 5 tuntia ja kilometrejä oli noin 12 – reitti tuntui paljon pidemmältä, sillä joukkoon mahtui oma ihanan kamala osansa jyrkkiä nousuja ja laskuja välillä kivikoissa ja välillä liukkaassa heinikossa. Vaikka maisemat olivat mielettömät, oli tärkeää pitää katse myös maassa, sillä paikalliset jyrsijät olivat kaivaneet maahan kengänmentäviä koloja, joissa ne kuulemma mutustivat metsästämiään hyönteisiä.

Siellä se sininen reppu näkyy 😀 Tämä kohta oli miun lemppari!

Tämä vaellus on ehdottomasti ollut yksi parhaista koko reissulla. Tämä vehreä vuoristomaisema, jossa alhaalla laaksoissa on metsikköä ja keskellä virtaa joki, oli niin erilainen mitä olimme siihen mennessä nähneet! Pilvet roikkuivat välillä todella matalalla ja heinikko oli osissa kohtaa kasvanut niin korkeaksi, että pystyit (ja oli myös pakko!) ottaa siitä kiinni, että pääsit paremmin alas jyrkkää vuorenrinnettä. Vaelluksen hienous oli myös siinä, ettemme nähneet ketään muuta koko reitillä.

Onneksi oli heiniä, joista ottaa kiinni.
Bongaa perhonen!

Loppua kohden menimme joenvartta pitkin ja välillä metsikössä, ja vaellus päättyi samoille Las Cuevas -vesiputouksille, joilla olimme edellispäivänä olleet. Koska olimme ne jo nähneet, kävelimme suoraan porteille, joissa kyytimme takaisin kylään odotti. Spekuloimme, että vau millainen lopetus tämä olisi ollut sellaiselle, joka ei olisi vielä vesiputouksia nähnyt – miten monipuolinen tämä reitti olikaan! Täysin sen noin 30 euron (per henkilö) arvoinen!

Jumala suojelee paikallisbussissa kohti länttä!

Samaipatasta otimme bussin kohti Cochabamban kaupunkia eli nyt alkoi meidän matkamme kohti kuuluisaa länttä! Ensin otettaisiin perstuntumaa paikallisbusseihin hieman pidemmällä matkalla, sillä tämä kokemus kestäisi noin 7-8 tuntia. Ilman sitä vessaa. Tai tietoa, milloin olisi taukoja. Tai milloin oltaisiin oikeasti ylipäätään perillä, sillä aikalupauksiin on Boliviassa turha luottaa. Mutta ei se haittaa, jumala rakastaa meitä niin kuin bussin penkeissä lukee! 😀

Matkalla Cochabambaan. Vuoristossa pilvet tekevät välillä lähempää tuttavuutta.

Cochabamba olisi meille muutaman päivän levähdys ennen La Pazia, Bolivian hallinnollista pääkaupunkia, jota meikätyttö on odottanut pitkään! Kerron kaupungista sekä siitä, miksi tätä olen odottanut, seuraavassa postauksessa! Ja kun kerran on selviytynyt 5 kilometrin korkeudessa, niin on ihanan helpottunut fiilis, kun kaupungin 3,6 kilometrin korkeus ei enää jännitäkään – paitsi silleen hyvällä tavalla! 🙂

Kumpi voittaa, itä vai länsi?
Lappu

4 Replies to “Lämpö vetää itään – Santa Cruz ja Samaipata tarjoilevat erilaista Boliviaa”

  1. Moi Laura.
    Ei voi kyllä muuta sanoa kuin että sinulla tarinan kertominen ja Jukalla kuvaaminen todella
    hallussa! Oli taas miellyttävää tempautua mukaan tähänkin juttuun.
    Seuraillessa tapahtumien kulkua on helppo täällä kotona ihastua tai vähemmän ihastua, kun
    ei itse joudu fyysisesti kokemaan esim. kaikkien ötököitten pureskelua ja jälkien jättämistä.
    Minulla kun on vaikeaa niitten kanssa jo täällä Suomessa.
    Hienoa ja yllättävää on ollut huomata airbnb-asuntojen monimuotoinen taso.
    Toivottavasti bussimatkanne sujuu kommelluksitta ja pääsette turvallisesti perille.
    Uusia juttuja odotellen halauksin tarja ja harri

    Liked by 1 henkilö

    1. Moi Tarja! Oi kiitos, kiva kuulla että juttuja ja mein tarinoita jaksaa lukea! 🙂 Päästiin turvallisesti perille vaikka bussimatka olikin aika rankka mutta sellasta se välillä on. Reissussa on niitä huippuja ja sitten ei-niin-huippuja asioita mutta se kuuluu asiaan! 🙂

      Tykkää

    1. Joo Kolumbiaan tullaan ehdottomasti! 🙂 Tullaan Kolumbiaan lokakuun alkupuoliskolla ja ollaan marraskuun puoleenväliin-marraskuun loppuun asti ja paikalliset kontaktit on aina tervetulleita! 🙂 Miun sähköposti on: laura.kononen24@gmail.com, laita ihmeessä viestiä tai siun meili tähän niin miekin voin olla yhteyksissä 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: